| Talvipurjehdusta Iiriksellä osa 3 | |
| Malesiassa | |
| 2009.12.23 | |
| 2010.04.13 |
S/Y Iiris oli matkallaan päässyt nyt Malesiaan asti. Aloitimme oman matkamme Port Dicksonin lähellä olevalta Admiral marinalta. Tämä oli Kuala Lumpurin KLIA lentokenttää lähinnä oleva marina.
Jet lagista toipuessamme kippari antoi tehtäväksi Malakan salmen vuorovesivirtojen selvittämisen. Lueskelimme merikarttaa ja pilottikirjaa ja hoimme samaan aikaan "virta vie tuuli tuo...". Jonkin aikaa pähkäiltyämme päädyimme tyydyttävään lopputulokseen.
Jonna lukee pilottikirjaa
Kippari ihmettelee mihin oikein päädytään
Malakansalmessa tuulet olivat heikkoja. Vuorovesivirrat voivat olla jopa 2 solmua, joten niillä on suuri merkitys matkantekoon.
Port Dicksonista seilasimme Port K(e)langiin. Illalla tuuli tyyntyi ja virta kääntyi vastaiseksi. Lähes joka paikassa on ankkurisyvyys, joten koukku pohjaan ja odotellaan virran kääntymistä. Aamun valjetessa jatkoimme Port Klangiin sen verran hyvässä tuulessa, että jouduimme reivaamaan.
Port Klangista olisi voinut vierailla Kuala Lumpurissa, mutta koska aioimme viettää siellä pari yötä paluumatkalla niin jäimme ankkuriin North Portin konttisatamaan. Laivabongarit seurasivat sataman toimintaa, muiden ihmetellessä ankkurivalokäytäntöjä. Lueskelimme opusta, mutta näitä lukuisia vilkkuja ei sieltä löytynyt. Voihan olla paikallisia lakeja.
Convention on the International Regulations for Preventing Collisions at Sea, 1972Seuraavaksi lähdimme kohti Lumutia. Tuuli oli taas heikkoa ja matka sujui enimmäkseen virran viemänä. Uutta genaakkeria päästiin kokeilemaan, mutta tuuli loppui siltäkin. Kippari oli lupaillut, että pohjoiseen mentäessä koillismonsuunituulet alkavat vaikuttaa. Auringon laskettua niin sitten tapahtuikin. Tuuli kääntyi lännestä itään ja voimistui. Samalla saimme hyvän vauhdin oikeaan suuntaan. Yöllä tuuli sitten heikkeni.
Lumutissa vietimme pari päivää ja täydensimme ruokavarastoja.
Seuraavaksi suuntasimme Penangiin (Pinang) 80 mailin päähän. Eteneminen oli taas kryssiä heikossa tuulessa virran viemänä. Kun virta alkaa viedä takaisin niin ankkuroidaan.
Iloisia kalastajia päivän valossa.
Virta vie...
Penangin silta
Penang on Malesian toiseksi suurin kaupunki. Siellä vietimme pari päivää. Kaupungin osista Little India miellytti eniten. Jos kestää suitsukkeen käryä ja ja Bollywood hittejä.
Penangin marina
Salmen yli seilaavat lautat
Merimiesjutut kertovat että tällaisiakin on olemassa.
Miehistöllä (=matkustajilla) on Iiriksellä helppoa, kun kippari tekee kaiken.
Viimeisenä leginä matkallamme oli 60 mailin matka Langkawille. Matkalla oli tarkoitus pysähtyä Pulau Payarille, joka on seudun ainoa sukellus ja snorklauspaikka.
Tuuli oli heikkoa, mutta auringon laskettua alkoi taas tapahtua. Tuli laskevaa shiftiä sen verran, että teimme vendan. Samalla tuuli nousi voimakkaasti noin 10 m/s. Latistettuamme ja reivattuamme saimme suoran suunnan kohteeseen ja hyvän vauhdin.
Tähän ryminään oli tietenkin kipparipariskuntakin herännyt ja jouduimme reivaamaan lisää. Ihan hyvä koska tuuli nuosi lopulta noin 15 m/s ja nostatti myös kunnon terävän aallokon. Tämä yöpurjehdus oli reissun ehdoton kohokohta. Kääntöpuolena oli, että Payarin snorklaukset sai unohtaa. Payarin kohdalla oltiin kahden aikaan yöllä ja ankkuroiminen outoon paikkaan tässä kelissä oli liian vaarallista.
Loppumatka olikin normaalia Langkawin turismia
99 saarta ei riitä Langkawille. Etualalla kaksi tekosaarta ja kaivettu marina. Takana 4,7 mailia pitkä aallonmurtaja, jonka takana ei ole juuri mitään.
Royal Langkawi Yacht Klubilla oli sitten maasähköpistokkeet vähän järeämpää lajia. Jonna viimeistelee adapterin kytkentöjä.
Mitä opittiin tältä reissulta:
Vuorovedet ovat tuttuja ennestään. Virrat Malakan salmessa eivät. Virrat eivät vaikuta pelkästään matkan tekoon. Marinat ovat myöskin alttiita virroille.
Lumutissa Pekka pyöritti ruoria edestakaisin selvittääkseen virran vaikutuksen. Jonna lähti ajamaan ulos, mutta 2 sekunnin kuluttua kippari joutui ottamaan ruorin.
Vastaavasti tulessamme Kuahiin kippari joutui ottamaan aisaan lähestymisen uudestaan virran takia. Asiaa mietittyäni koukkaus olisi ehkä kuitenkin pitänyt tehdä. Eihän sivumyötävirtaan voi ajaa aisapaikkaan. Vastaiseen paljon helpompi.
Olen ollut Iiriksen matkassa nyt yhteensä kaksi kuukautta. Yhdelläkään näillä kolmella matkalla ei ole ollut mitään turistivaivoja, vaikka olemme olleet trooppisissa olosuhteissa ja juoneet Iiriksen tankkivettä. Tästä voi kiittää Riitan osaamista hygienian hallitsemisessa vaikeissa olosuhteissa. Iiriksessä ei ole koskaan ollut torakoita tai muita tropiikin tai huonon hygienian ongelmia.
Turisti-informaatiota niille, jotka eivät ole Malesiassa käyneet:
- Ihmiset ovat ystävällisiä eivätkä myyjätkään ole tungettelevia. - Englannilla pärjää hyvin! - Ruoka on halpaa ja hyvää, varsinkin jos pitää aasialaisesta. - Alkoholia on vain turistipaikoissa.
Emme käyneet varsinaisissa turistikohteissa, joten rantalomalaisen kokemus voi olla aivan toinen.